Dream Girl
YOU will come one day in a waver of love,
Tender as dew, impetuous as rain,
The tan of the sun will be on your skin,
The purr of the breeze in your murmuring speech,
You will pose with a hill-flower grace.
You will come, with your slim, expressive arms,
A poise of the head no sculptor has caught
And nuances spoken with shoulder and neck,
Your face in a pass-and-repass of moods
As many as skies in delicate change
Of cloud and blue and flimmering sun.
Yet,
You may not come, O girl of a dream,
We may but pass as the world goes by
And take from a look of eyes into eyes,
A film of hope and a memoried day.
-Carl Sandburg-
KOHTAAMINEN
Ja niinhän siinä sitten kävi, että ilta sai arvoisensa alun poikien lähdettyä allasosastolta kohti laivan tarjoamia ravitsemuspalveluita. Jostain syystä Kimmoin päässä soi Irinan "Hiljaisuus" kappale ja käytävän maisemat tuntuivat hidastetulta elokuvalta ihmisineen. Pojat kävelivät hitaasti mutta varmasti pitkin käytäviä, jotka olivat pullollaan juhlivia ihmisiä ja todellista elämää - sellaista jota pojat olivat toivoneet näkevänsä. Juuri ennen toiseksi ylimmän kerroksen yökerhon ovia oli peliautomaatteja sekä wc. Kujalan piti lisätä nuuskaa huuleensa, kunnes samassa naisten wc:n ovi paiskautui seinää vasten päästäen huomiota herättävän paukahduksen. Samalla laiva keinahti voimakkaasti kallistuen suuntaan jossa ystävykset seisoivat. Vessasta syöksyi kovaa vauhtia nainen, joka ilmeisesti laivan keinumisen ja sopivan alkoholimäärän yhteisvaikutuksen ansiosta käytännössä juoksi Kimmoin syliin.
”Anteeksi, taisin tulla aika vauhdilla ulos tuolta”
Totesi nainen
”Ei se mitään, onneksi sain kopin, olisi voinut vaikka sattua jotain…”
Kangerteli Kimmo, sillä hänen sylissään oli erittäin viehättävä punatukkainen parikymppinen nainen. Kimmon sydän kamppaili tosissaan järjen kanssa aiheuttaen sanojen katoamisen jonnekin mielen syövereihin, puhuminen oli lähes mahdotonta, ainakaan ymmärrettävällä tasolla. Sanat, jotka Kimmo sai vaivoin tuotettua, puuroutuivat hänen kurkkuunsa.
Tähän Kimmo jatkoi tyylilleen uskollisena ja piiloutui huumorin taakse kuten aina ollessaan epävarma
”Kiitos tanssista, oli oikein mukavaa”
Nainen naurahti ja hymyili samalla koskettaen Kimmoa vyötärölle
”Haluaisitko tanssia uudestaan myöhemmin? ”
”Tietenkin, en voisi ikinä kieltäytyä noin viehättävän neidin pyynnöstä”
Sitten Kujala ja Hakkarainen saapuivat kuin tilauksesta paikalle hakemaan kadonnutta toveriaan.
”Nähdään myöhemmin neiti…?”
Kysyi Kimmo kulmiensa alta edelleen kangerrellen
”Sano Amy, ja kyllä nähdään, mä pidän siitä huolen! ”
Päästyään baariin olivat kaverukset jo tarpeeksi hilpeällä tuulella selviytyäkseen illan haasteista.
”Pari tuoppia kiitos, tai no anna kolme”
Murahti Kimmo ja käänsi katseensa kohti Kujalaa ja Hakkaraista, jotka nojasivat toisiinsa ja nauroivat katketakseen. Saatuaan tuopit Kimmo lähestyi kohti nauravia kaveruksia.
”Mikä helvetti on noin hauskaa? Mä tilasin teille keskiketterät, joten juokaa itsenne mukaviksi. ”
Totesi Kimmo hymyillen ja vinkkasi silmäänsä.
”Kiitos, mutta mä taidan tilata tämän lisäksi vielä jotain tiukkaa”
Sanoi Kujala
Kujalan poistuttua baaritiskille Kimmo koki lähes velvollisuudekseen tilittää Hakkaraiselle miten tämän kuuluisi lähestyä vastakkaista sukupuolta.
”Hakkarainen, sun täytyy vaan mennä juttelemaan mimmeille, ja tee se ennen kuin olet juonut liikaa.”
Kimmo tiesi mistä puhui, sillä olihan hän itse pilannut monta hyvää tarinaa olemalla liian juovuksissa.
”Kiitos vinkistä Kimmo”. Kuului Hakkaraisen ääni tuopin takaa
”Höpö höpö, et sä tarvitse vinkkejä, ainoastaan luottamusta omaan toimintaan”
”Niin kai, mutta eikös tuolla purjehdi se nainen sieltä käytävältä, se joka melkein ui sun liiveihin?”
Hakkarainen osoitti voitonvarmana sormellaan kohti Amya.
”Älä osoittele, se on mautonta. Mikset saman tien ripusta diskopalloa kaulaasi roikkumaan? ”
”Musta tuntuu, etteivät baarin toisessa päässä olevat huomanneet sun osoittelua!”
Jatkoi Kimmo, sillä hän pelkäsi Amyn huomaavan Hakkaraisen osoittelun ja sehän osoittaisi turhan suurta innokkuutta mieheltä ja se edelleen taas saisi näyttämään epävarmalta. Niin Kimmo asian itselleen selitti.
”Odota tässä, mä menen puhumaan sille. Tai itse asiassa tulkaa Kujalan kanssa notkumaan siihen viereen, niin mulla on parempi fiilis.”
Amy oli kuitenkin nopeampi liikkeissään ja katosi joukon sekaan. Kimmo ei huolestunut tapahtuneesta, sillä ilta oli varsin nuori ja tekemistä riittäisi aivan varmasti.
”Mennään tanssimaan?”
Kimmo kysyi Hakkaraiselta, joka nyökkäsi myöntyvästi ja lähti kaksi tuoppia käsissään kohti tanssilattiaa.
Tanssilattia oli täynnä tanssivia ihmisiä. Ihmisten juhliminen näytti mukavalta ja houkuttelevalta, etenkin kun valaistus tilassa oli hämyinen. Kimmo muisteli niitä viimeaikaisia ravintolakäyntejään, joissa hän oli tavoistaan poiketen tanssinut useaan otteeseen illan aikana. Tanssiminen oli paitsi hauskaa, se myös houkutteli naisia ympärille ja siitäkös Kimmo piti. Tanssittuaan vähintäänkin erikoisella tekniikalla pojat alkoivat siirtyä taktisesti kohti tanssivaa naisseuruetta. Huomattuaan Hakkaraisen ja Kimmoin olivat naiset mukana kuvioissa. kaiken hälinän ja tanssin keskeltä Kimmo huomasi aivan tanssilattian reunalla valonheittimen varjon, jonka takaa ilmestyi Amy. Amy joka oli aikaisemmin illalla juossut Kimmoin syliin naisten wc:stä laivan keinumisen takia. Kimmo tuijotti Amya kuin lapsi karkkikaupan ikkunaa. Ihmisten tanssiessa Kimmoin ja Amyn välissä jatkoivat nämä kaksi yön yksinäistä toistensa tuijottamista. Kimmoin päässä pyöri jos jonkinlaisia ajatuksia siitä mitä hän tekisi seuraavaksi. Amy tuijotti Kimmoa hartaalla katseella ikään kuin hän ei olisi nähnyt tai kuullut mitään ympärillä tapahtuvaa. Tämä rohkaisi Kimmoa kulkemaan väkijoukon halki kohti Amya. Kimmoin edetessä hänen eteensä astui vaalea hahmo jättäen Amyn taakseen. Hetken ajatusten keräämisen jälkeen Kimmo sai katseensa tähän hahmoon, joka osoittautui kauniiksi naiseksi, joka hymyili Kimmoon tavalla, joka oli tajunnan räjäyttävä. Kimmoin tuijottaessa mystistä vaaleahiuksista kaunotarta, aika pysähtyi hänen ympäriltään. Oli vain Kimmo ja mystinen nainen. Nainen oli pitkä ja erittäin vaalea, hänen silmänsä olivat suuret ja hymyilevät paakkuuntunein ripsivärein. Naisen silmät liikkuivat erikoisella tavalla puolelta toiselle, ikään kuin niissä olisi ollut elohiiri. Nainen erottui muista tanssilattian naisista myös vaatteidensa vuoksi - hänellä oli vähemmän paljastavat vaatteet. Nainen tarttui Kimmoa kädestä ja veti tämän pois lattialta kuljettaen kohti baaritiskiä. Naisen kosketus oli täynnä sähköä, joka kulki läpi kehon tainnuttavalla tavalla. Baaritiskillä nainen kääntyi kohti Kimmoa ja aloitti:
”Mie oon Elina, kukas sie oot?”
”Moi, tota mun nimi on Kimmo”
”Kuka se tyttö oli, jota tuijotit?”
Elina kysyi ja hymyili samalla voitonvarmasti
”En tiedä, tai siis Amy, en tunne sitä.”
”Ai, näytti siltä että se taisi haluta susta jotain?”
”En tiedä, me vaihdettiin pari sanaa aikaisemmin.”
Kimmo takerteli ja toivoi Elinan unohtavan koko Amyn.
”No, mitä sie haluaisit tehdä?”
Elina kysyi
”Ai siis niin kuin sun kanssa, siis me, siis nytkö?”
”Niin, miun kanssa ja nyt”
”En tiedä, voitaishan me vaihtaa baaria.”
Kimmo sanoi toiveikkaana, sillä hän pelkäsi jälleen kerran joutuvansa todistamaan kissatappelua, joka olisi varsin mahdollista etenkin jos Amy olisi aggressiivista sorttia.
”Joo, lähdetään vain”
Elina hymyili ja marssi Kimmoin ohi vauhdilla.
Ennen lähtöä Kimmo yritti katseellaan skannata Kujalaa ja Hakkaraista sanoakseen heille vaihtavansa baaria. Myös Amyn olinpaikka kävi mielessä, koska temppuhan oli loppujen lopuksi aika ilkeä. Hakkaraista ei näkynyt, mutta Kujala oli edelleen juttelemassa naisbaarimikon kanssa. Uskomatonta, Kimmo pudisteli päätään ja hymyili Kujalalle saaden tältä viekkaan mutta varman hymyn takaisin. Kaikki tuntui hyvältä, jopa pulssi oli palautunut normaaliin ja ajatukset juoksivat kirkkaina. Kimmo ja Elina kävelivät kohti yläkannen baaria, kumpikaan ei sanonut sanaakaan. Juuri ennen portaita Elina pysähtyi ja oli sen näköinen että olisi unohtanut jotain. Elina seisoi tasanteella silmät selällään ja suu auki.
”Miun täytyy käydä… hmm, tai siis odota tässä, jooko?
”Mitä, onko kaikki hyvin?”
Kysyi Kimmo, mutta sai Elinalta katseen joka kertoi enemmän kuin tuhat sanaa
”Mä odotan”
Elina käveli vauhdilla takaisin päin mistä he olivat juuri tulleet. Kesti muutaman minuutin kunnes Elina palasi.
”Missä kävit?
Kimmo kysyi ja tajusi samalla kysymyksen olevan älytön, sillä Elinahan teki jo selväksi ettei kertoisi missä aikoisi käydä.
”En missään, unohda”
”Selvä.”
Totesi Kimmo eikä pystynyt peittelemään uteliaisuuttaan, eikä sitä että häntä ärsytti tietämättömyys tilanteesta. Kävellessään kohti yläkannen baaria Kimmo huomasi Elinan kasvoilla ilmeen, joka viitasi tyytyväisyyteen ja onnistumiseen.
Ilta jatkui parin keskustellessa kaikesta maan ja taivaan väliltä. Jossain vaiheessa yläkannen baarissa tuli valomerkki. Tämä oli hyvä juttu, sillä Kimmo oli tapansa mukaan juonut runsaasti, mutta ei kuitenkaan liikaa.
”Tanssisit mun kanssa?”
Kimmo kysyi ja katsoi Elinaa silmiin
!Mie ajattelin jo, ettet ikinä kysyisi!
Kimmo tarttui Elinaa lantiosta ja lähti johdattamaan keskemmälle tanssilattiaa. Elina nojasi enemmän ja enemmän Kimmoon ja kietoi kätensä tämän ympärille.
”Kukaan ei tule kuitenkaan
jään hetkeksi tähän istumaan
En voi mennä uloskaan vielä
olisin mykkä ja voimaton siellä
Tänään et puheluuni vastaa
Niin, tänään olet lähtenyt pois…”
Kappaleen sanat olivat surullisen katkerat ja toivat Kimmoin mieleen paljon asioita, joita ei haluaisi juuri sillä hetkellä muistaa. Kimmo tarttui Elinaan yhä lujemmin. Elina tuoksui hyvälle, ei hajuvedeltä eikä vastapestyltä pyykiltä, vaan syksyltä ja hattaralta. Kesken tanssin Elina otti Kimmoa kädestä ja vei tämän ulos baarista.
”Lähdetään, jooko?”
Elina Kysyi
”Ok, mutta minne?
”Mennään siun hyttiin, miun hytissä nukkuu miun kaveri ja se ei ymmärtäisi tätä. Eikä se myöskään olisi kovinkaan iloinen nähdessään meitä siellä.”
”No mennään mun hyttiin, se on alhaalla.”
Kimmo kuiskasi tarttuen Elinaa kädestä ja lähti johdattamaan tätä halki ihmisjoukon. Matka yökerhosta hytille tuntui unelta. Käytävät hämärtyivät sitä mukaa kun nämä kaksi vaelsivat sekavin ajatuksin ja odotuksin voivatta pitää käsiään erossa toisistaan. Kuitenkin, Kimmo kaipasi läheisyyttä ja jonkun viereensä, ei seksiä. Pari pysähtyi juuri ennen hytin ovea halaamaan toisiaan. Kimmo työnsi Elinaa poispäin ja tarttui tätä olkapäistä tuijottaen tätä silmiin. Juuri kun Kimmo oli sanomassa Elinan olevan jotain todella kaunista, Elina sanoi:
”Toi siun ilme…”
”Mitä siitä?” Kimmo kysyi jännittyneenä
”Se on söpöä kuinka katsot miuta kuin olisin eksynyt…”
”Sähän olet”
”Niin olen, siun silmiin”
Elina sanoi vapisevalla äänellä. Tästä hämmentyneenä Kimmo yritti tapansa mukaan naamioitua huumoriin ja sanoi että Elinan sanat olivat miesten yksinoikeus silloin kun pitäisi vietellä nainen. Elina hymyili ja suuteli Kimmoa kiihkeästi. Parin suudellessa Kimmo hapuili hytin avainta taskustaan ja saikin oven auki, huolimatta siitä että toiminta oli varsin kiihkeää.
Avattuaan hytin oven Kimmo teki karmean havainnon. Amy, jonka Kimmo jätti yökerhoon nukkui Kimmoin sängyllä. Muilla kolmella sängyllä oli muita tuiki tuntemattomia naisia.
”Mitä helvettiä?”
Kimmo pohti mielessään ja yritti samalla keksiä selitystä Elinalle. Kuitenkin selityksien sijaan Kimmo marssi kohti Amya ja herätteli tätä.
”Moi ja huomenta. Mitä teet mun hytissä ja sängyssä?”
”Mitä, häh?”
Kangerteli Amy
”Niin, sorry että herätin sut mutta sä olet mun sängyssäni.”
”Joo, sun kaverit päästivät mut ja nämä mun kaverit tänne.
”Aha, no kiva. sulla oli siinä unet kesken ja olet näköjään asettunut kodiksi sinne.”
Kimmo nieleskeli huomatessaan, että Amylla oli päällään vain alusvaatteet. samaan aikaan Elina turhautui odottelemaan käytävässä ja pyrki sisään hyttiin. Tämän tajutessaan Kimmo jatkoi Amylle
”Hei, mä tarvitsisin nyt pedin, joten ehdotan että annat sun hytin avaimen ja mä menen sinne nukkumaan?”
”Mitä, siis oikeestikko?”
”Kyllä, bronto vamos ja niin edelleen.”
Sanoi Kimmo lievästi hermostuneella äänellä
”No tässä on avain.”
Sanoi Amy samalla ojentaen avaimensa. Amyn ilme oli todella yllättynyt.
”Kiitos, nähdään aamulla.”
Kimmoin ja Elinan kävellessä takaisin portaikolle Kimmo huomasi taas Elinan kasvoilla sen aikaisemmin tutuksi tulleen hymyn.
”Mä yllätyin.”
Totesi Elina
”Mitä, siis mistä?”
”Toi oli aika mieletön tapahtuma, mutta olin aika varma että olisit jäänyt sinne hyttiin. Se tyttö oli kaunis ja lähes alasti.”
Elina sanoi ja katsoi nopeasti poispäin merelle. Elinan kasvoilla oli ensi kertaa koko illan aikana ilme, joka kieli jossain määrin mustasukkaisuudesta tai ainakin jostain siihen liittyvästä.
”Ootko sä tosissas? en mä olisi lähtenyt sun luota, en ikinä.”
Kimmo totesi, samalla ajatellen ettei itsekkään ymmärrä itseään. Amyhan käytännössä tarjosi itseään. Tässä oli jotain hämärää, Elina oli koskettanut Kimmoa syvältä. Miten näin lyhyessä ajassa sitä tuntee jotain kohtaa näin voimakkaasti? Pohti Kimmo ja oli tyytyväinen itseensä…
